2014

On aika summata kulunutta vuotta. Loppuvuoden kuran vuoksi yhteenvedosta uhkaa tulla synkkä ja luotaantyöntävä. Viime vuonna summasin vuoden omilla kategorioilla, mutta nyt nappasin JOnnalta kysymyssarjan, joka antaa kivaa suuntaa ajatuksille ja ehkä pystyn löytämään jotain valoakin.

1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Kävin itsekseni pitkähköillä fillarireissuilla mm. Salossa ja Paraisilla. Sain näistä kipinän fillarimatkailuun ja tajusin, että nähtävyyksien kiertely ei ole niinkään mun juttu, vaan olen enemmän tekijä.

2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En luvannut mitään, joka olisi pitänyt pitää. Pieniä vuoden aikana tehtyjä lupauksia on ollut myös vaikea pitää..

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana? 
Henkilökohtaiseen elämääni ei ole tullut uusia ihmisiä, mutta muutamat ihmissuhteet ovat syventyneet. Elämääni on astunut monia uusia viranomaistahoja, joita ihmisiksikin siis voinee kutsua..

4. Menetitkö ketään läheistäsi? 
En.
5. Missä maissa vierailit? 
Pysyttelin kotimaassa.

 
6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut? 
Taidon ympätä säännöllisen liikunnan osaksi arkea, yritystä on ollut, mutta toteutus ontuu ja pahasti.

7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta? 
4.11, teini joutui sairaalahoitoon.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Nyt on tosi vaikea kysymys.. Suurin saavutukseni on varmaan se, että olen rakastanut ja välittänyt lähimmäisistä heidän vaikeilla hetkillä.

9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Petyin itseeni liikunnan vähäisyyden vuoksi, kroppa valittaa ja aineenvaihdunta on pakkasella. 

10. Sairastitko tai loukkaannuitko? 
En itse, mutta molempia on tapahtunut teineille, joten kyllä se melkein omalta tuntuu.

11. Mikä oli paras ostoksesi? 
Vaikka vuotta on leimannut enemmänkin ostamisen vähäisyys ja tavaraähky, paras ja järkevin ostos taisi olla kyllä vedenkeitin! Siirtyminen kahvinjuojasta teenlitkijäksi sai minut hankkimaan vedenkeittimen ja on kyllä arjessa korvaamaton!

12. Kenen käytös pöyristytti eniten? 
Nuorten käytös pöyristyttää aina tasaisin väliajoin, sekä omien että muiden. Kielenkäyttö, ajattelemattomuus ja loukkaaminen.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?    
Eikös ne mene asumiseen, liikkumiseen ja ravintoon? Jos ajatellaan näiden jälkeistä rahaa, pojan harrastukseen sekä kesän Helsingin reissuun taisi palaa isoimmat summat.

 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?

Innostuin fillarimatkailusta! Haaveena on matkailla ensi kesänä Saariston rengastie.

 

15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?  

Kesärallatus Hankoon. Teinit huudatti kesällä autossa, nyt sitä hoilataan SingStarilla.

 

 

 

16. Viime kauteen verrattuna, oletko:

i. Onnellisempi vai onnettomampi? 

Rehellisyyden nimessä onnettomampi, mutta silti toiveikas.

ii. Rikkaampi vai köyhempi? 

Tulot ovat pysyneet samana, mutta tilin liikenne on pysynyt paremmin hanskassa. Kulutus lienee järkevöitynyt.

iii. Laihempi vai lihavempi? 

Kesä oli sinällään poikkeuksellinen, että tajusin mitä tarkoittaa kesäkilot - aikasemmin olen aina laihtunut muutaman kilon luontaisesti kesän aikana. Noiden kesäkilojen jälkeen on tainnut tulla vielä jokunen huoligramma, eli aavistuksen on muodot tainneet pyöristyä.

17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän? 

Liikkuneeni. 

 

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän? 

Roikkuneeni netissä ja pelanneeni candy crushia (kirpaiseva salaisuuteni..)

 

Kunnon kotibrunssien viettäminen on ollut ihana, uusi harraste!

 

19. Miten vietit joulua, entä juhannusta? 

Vuoden 2014 joulu oli poikkeuksellinen ja Tapanin päivän mummulavierailu toteutui vain toisen lapsen osalta. Poikkeuksellista, mutta erittäin mukavaa oli lasten isän vierailu aattona. Juhannuksesta ei muistikuvia, vaikka olinkin selvin päin - taidettiin olla siis kotona.

20. Rakastuitko kauden aikana? 

Olen rakastanut lapsiani, tunne on vain syventynyt vaikeuksien vuoksi. Aikuisen rakkauden suhteen ei vipinää.

21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi? 

Lemppariohjelmani on Kaappaus Keittiössä, mutta syksyn suosikit ovat olleet Vino Show ja Posse, joita on lasten kanssa naureskeltu. Yksi hyvä II maailmaansotaa koskeva sarja tuli talvella ja Kiiltokuvia oli piristävä!  

22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna? 

En ole tätä vuotta ennen vihannut ketään tai mitään juurikaan, mutta nyt on sitäkin saatu kokea. Vihantunne on todella turruttava ja uuvuttava, mutta taitaa kuihtua vain ajan kanssa ja prosessinomaisesti.

 

 

23. Mikä oli paras lukemasi kirja? 

Hyvän mielen vaatekaappi.

24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi? 

Spotify.

25. Mitä halusit ja sait? 

Hienot ja ihanat rippijuhlat.

 

 

26. Mitä halusit muttet saanut? 

Tasaista elämää. On ollut liikenneonnettomuutta, vakavaa sairastumista ja muuta murhetta.

27. Mikä oli vuoden paras elokuva? 

Ei mikään ole niin sykähdyttänyt, mutta leffassa on toki tullut käytyä ja töllöstä katseltua.

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit? 

36v. Valmistelin luultavasti teinin seuraavan päivän synttärikutsuja leipomalla ja siivoamalla. 

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman? 

Perheen pysyminen terveenä.

30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana? 

Tavis mikä tavis.

31. Mikä piti sinut järjissäsi? 

Ystävien ja läheisten tuki, kannustus ja apu. Rakkaus lapsiin.

32. Ketä julkkista himoitsit eniten? 

Himo nyt on vähän voimakas sana, mutta Rukajärventien voi katsoa aina boksilta vain Frantzenin vuoksi ja Samuli oli Vain Elämää-sarjassa aika liikkis.

33. Mikä poliittiinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten? 

Tahdon asia oli hieno, vaikkakin tavallaan vähän nolokin juttu. Idän tapahtumat aiheuttavat ikäviä tunteita.

 

 

34. Ketä kaipasit? 

Arjen vastuiden jakajaa.

35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen? 

Mahdoton kysymys, kaikissa on jotain hyvää.

36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna? 

Arvatenkin vuoden ikävät tapahtumat pääsivät yllättämään: kahden läheisen vakava sairastuminen sekä liikenneonnettomuus. Toisaalta on ollut ihanaa huomata, että tässä yhteiskunnassa välitetään, ihmiset jaksavat tukea toisiaan vaikeissa tilanteissa aidosti. Teinin sairauden todellisuus pääsi myös yllättämään - pahan kerran. 

37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle?

* Pysyä (kuta kuinkin) järjissäni.

* Pystyä käymään töissä.

* Olla lihomatta.

* Olla itselleni armollinen.

* Olla hyvä kanssaihmisille.

Näihin tunnelmiin ensi vuotta kohti! 

 

Tasapainossa kaikenlaisia inhimillisiä tunteita ja tapahtumia ensi vuodellesi!

 

 

Erilainen joulu

Elämä heittää edelleen kärrynpyörää ja kuperkeikkaa yhtäaikaa ja eri suuntiin. Tämä tietää sitä, että eipä mene Joulu totutulla kaavalla. Ja se taas tietää kirvelevää luopumista muutamista tärkeistä elementeistä, mutta toisaalta jokusen kivaltakin vaikuttavan poikkeuksen sekä mahdollisuuden ajatella Joulua vähän eri vinkkelistä ja nähdä tärkeimmät. 

Ikävintä on, että kaikille tuikitärkeä mummulavierailu kutistui vain yhden perheenjäsenen oikeudeksi. Kotiin jäävä lapsenlapsi on murheenmurtama, mutta täytyy koittaa paikata asiaa nykytekniikan avulla, ottaa facetime-yhteyttä mummulaan ja osallistua sillä tavalla. Toisaalta tänä jouluna keksittiin pyytää nuorison isä aattokylään, eikä tarvitse pelkästään omalla porukalla aattoa viettää. Joulua leimaa myös sairastuneen teinin voinnin seuranta ja mahdolliset sairaalakontaktit pyhinä. Melko poikkeuksellista on myös luvattu valkoinen joulu, mutta se ei luonnollisesti ole lainkaan huono juttu se!

Rekvisiitan, maallisen mammonan ja kystäkyllän puolesta mennään aavistuksen matalalla profiililla. Ajatus on panostaa laatuun määrän kustannuksella, sehän toki sopisi jokaisen joulun reseptiksikin. Annoin periksi, että kaikkia ruokia ei ole pakko tehdä samalle päivälle ja aion ripotella herkkuja eri päiville. Koska emme päässeet edelleenkään eroon molempien lihojen hankkimisesta, aloitetaan pienellä kinkulla ja jatketaan kalkkunalla joulupäivänä tai Tapanina. Kaloja alkupäivinä, jatketaan sieniherkuilla. Illan juustotarjotin korvaa joku päivä makean jälkkärin. Joulutorttujen teko on sovittu nuorison ja isän yhteiseksi aattoillan projektiksi. Eihän kaikkia lajeja siis tarvitse joka päivä syödä ja koska ruoanlaitto kuuluu intohimoihini, on ihanaa saada harrastaa sitä myös juhlapyhinä.

Joulutunnelmasta vastaavat tänä vuonna lähinnä ruokapöydän joululiina, kynttilät, joulukukka, pieni kuusi ja muutama perinteinen joulukoriste. Lahjoissa on panostettu laatuun ja kullanmurut saavat yhden isomman lahjan molemmat sekä yhteisen SingStar-levyn. Valitettavasti toisen ainoaa joulutoivetta eli parantumista emme pysty toteuttamaan, mutta tuntosarvillamme keksimme mukavan maallisenkin lahjan. Tänä jouluna korostuu se, että meillä on toisemme, saamme viettää yhteistä aikaa ja meillä on muutamia tärkeitä läheisiä ihmisiä.

Oman näköistä Joulua jokaiselle!

 

Mitä mä tekisin ilman sua?

Nyt on elämä tarjoillut sellaista turbulenssia, että blogihiljaisuus jatkunee vielä tovin. Sen voin sanoa, että viimeisten viikkojen tapahtumat tulevat voittamaan 100-0 Vuoden 2014 Ylläripylläri -kisan palkinnon, sen miinusmerkkisen sarjan. The voice kids-ohjelmassa soinut Ystävän laulu sai tunteet pintaan. Vaikka kodallani onkin kyse ystävyyden biologisemmasta muodosta, laulun sanoma antaa minulle voimaa olla rinnalla ja pysyä tukena.


Mistä tunnet sä ystävän?
Onko oikea sulle hän?
Ajat ankeimmat selvittää, kuka viereesi jää.

Kun on sinulla vaikeaa
ja kun tarvitset auttajaa 
Silloin ystävyys punnitaan,
menee muut menojaan. 

Siitä tunnet sä ystävän,
kun on vierelläs vielä hän
turhat tuttavat silloin ois 
hävinneet pian pois.


Palaillaan!

Lihaton lokakuu - soijapulla ei ole lihapulla

Harkitsin myös otsikkoa Ei ole lihapullan voittanutta, mutta pidetään yllä vielä lihattoman lokakuun positiivista ilmapiiriä. Soijapullat liittyvät lihattoman haasteosioon, jossa olen testaillut pitkään aikomiani reseptejä. Olen testannut kolmea soijapyöryköiden reseptiä toiveena löytää lihapullien kasvisversio. Otsikosta voinette päätellä, että eipä ole natsannut. Piti nimittäin ihan itse tajuta totuus, että kasvisruoka on kasvisruokaa, ei liharuokaa. 

Tekemäni soijapyörykät ovat olleet enemmän tai vähemmän hyvänmakuisia, mutta vaikka moni soijarouheruoka vaikuttaakin erehdyttävästi jauhelihaisia serkkujaan, soijapyöryköiltä se ei onnistu. Eikä kai siis tarvitsekaan.

Koska olen sekä reseptikriitikko että maku- ja koostumustuomari, ei kokeilemani soijapyörykät ole aivan läpäissyt laatuvaatimuksiani. Yleinen vika oli liian löysä rakenne ja levähtäminen lättänäksi. Sijalle 1 päässeet olivat kauniin pyöreitä uunissa paistuttuaan, mutta levähtivät lämmitettyäni ne tomaattikastikkeessa toisella ruokailukerralla. Toinen yleinen "vika" oli se, että ne eivät maistuneet lihapullilta, jep.. Mainittakoon, että mukulat tykkäsivät kaikista soijapullista paljon, jopa lihansyöjänuorukainen. Ehkäpä pitää jatkaa parhaan parhaan reseptin kehittelyä ja julkaisen ehkä sitten täälläkin.


Sijalle 1 nousi resepti kirjasta Aurinkomaa: soijarouhetta, kikherne- tai perunajauhoja (en muista..), kestuppia, sipulia, mausteita

Sijan 2 lunasti resepti netin syövereistä: mm. soijarouhetta, korppujauhoja, salsakastiketta, tacomaustetta, juustoraastetta.

Sijalle 3 jäi resepti kirjasta Emäntänä Olga: mm. soijarouhetta, soijahiutaleita, kesäkurpitsaa, sipulia, juustoraastetta, spelttijauhoja, mausteita.
  
 

Lihaton lokakuu - inspistä kasvisruokiin

Saakutin atk uhkaa nitistää blogin päivittämistä parhaansa mukaan. Vaikkei kuvani mitään laatumatskua olekaan, on vaikea silti postata ilman niitä. Täytyy nyt vähän soveltaa sitten.


Parhaat inspikset ruoanlaittoon tulee kahdesta reseptikirjoista ja blogeista. Lihattoman teemassa kokoan omat parhaiksi kokemani lähteet, joista löytyy varmimmin hyviä kasvisruokareseptejä. Olen aikamoinen reseptikriitikko ja mikä tahansa ei mene seulasta läpi. Arvostelun kohteena resepteissä on

• maku ja ruoan koostumus (tässä olen yllättävän usein ruokakunnan kriittisin: vaikka olen kaikkiruokaisin, olen resepteiden suhteen varsinainen besserwisser ja ikityytymätön)
• raaka-aineiden hinta
• raaka-aineiden tavallisuus ja mahdollisimman pitkälle kaapista löytyvää
• raaka-aineiden ravintoarvot (vehnä, sokeri ja puolivalmisteet esim. ruokakermat vähintäänkin minimiin)
• ravintoarvojen balanssi, kasvisruoissa mielellään proteiinin lähde mukana reseptissä

Inspiroivimmat kirjat kasvisruoanlaittoon ovat itselleni olleet 

• Emäntänä Olga: tämän kirjan reseptien ansiosta kasvisruokien menekki kasvoi perheessämme merkittävästi. sSosittelen kirjan reseptejä erityisen lämpimästi lihansyöjien kasviskokeiluihin: suurin osa resepteistä on moneen makuun sopivia ja riittävän tavallisia. Plussaa kauniista kuvista ja yksinkertaisista raaka-aineista.

• Apukokin keittokirja: Inspiroivia (kasvis)ruokareseptejä ja plussaa kannustuksesta lasten kanssa kokkailuun ja makumaailman laajentamiseen.

• Syömään - kotiruokien parhaat: Sekasyöjän ehdoton perusopus, joka kannustaa kasvisten käyttöön jokaisella aterialla, ohjeiden ravintoarvoihin voi luottaa. Kirjan resepteillä tulee aina hyvää ruokaa!! 

Takuuvarmimmat kasvisruokareseptit olen löytänyt erityisesti näistä blogeista:

• Chocochili: Todella maukkaita vegaanireseptejä. Osassa reseptejä eksoottisempia raaka-aineita, mutta myös ihan perusjampan kaapista löytyvää. Takuuvarmat maut.

• Pumpkin-jam: Moni kokeilu jäänyt vakiokäyttöön.

• Hesarin blogi Kiusauksessa: Innostava kirjoitustyyli, vaihtelevat aiheet ja hyvät reseptit.

• Eeva Kolun reseptit blogeistaan Kauhaa ja rakkautta ja Kaikki mitä rakastin: kauniita kuvia, insipiraatiota ja muutama ikikäyttöön jäänyt huippuresepti.

• maku.fi tulee usein tsekattua ja kokeiltuakin.

Viimeiseksi täysin subjektiivinen mielipiteeni kaupallisista S- ja K-ryhmän reseteistä: S-ryhmä voittaa 6-0. S-ryhmä panostaa hyvään reseptiin (=makuun) ja perusraaka-aineisiin, K-ryhmä Pirkka-tuotteiden mainostamiseen ja trendeihin ruoan maun, hinnan ja järkevyyden kustannuksella. 


Mistä te saatte parhaat inspikset ja mitkä olette kokeneet parhaiksi reseptien lähteiksi? t. Utelias
 

Lihaton lokakuu - Tomaattikeitto

Tomaattikeitto on erittäin edullinen, maistuva ja hyvän mielen arkiruoka. Tässä vuosia palvellut resepti kahdella variaatiolla. Pidempään blogia seuranneet huomaavat varmaan minun toistavan itseäni (resepti julkaistu jo maaliskuussakin), mutta tomaattikeittoreseptiä ei voi jättää lihattoman lokakuun sarjasta.

Tomaattikeitto

Vasemmalla on yli 10 vuoden ajan palvellut reseptirunko eli perinteinen, vehnällä suurustettu ja tuorejuustolla pyöristetty keitto. Sitä ei kannata pakastaa, koska muuttuu rakeiseksi.

Oikealla on variaatio vähempikaloriseen(?), mutta täyttävään, vehnättömään, mausteiseen linssitomaattikeittoon, joka toimii hyvin pakastimenkin kautta.

1       sipuli

4-5     valkosipulinkynttä

        öljyä

4       viipaletta (vehnä)leipää   2,5 dl punaisia linssejä  

1 tlk   tomaattimurskaa

8-10 dl vettä
1       kasvisliemikuutio

2 tl    paprikajauhetta

½ tl    mustapippuria

½ tl    suolaa

2 tl    (ruoko)sokeria

100 g   tuorejuustoa               Ei tuorejuustoa 

2 tl    meiramia tai basilikaa

VEHNÄ-TUOREJUUSTOVERSIO

1. Palottele leipä. Hienonna sipulit, kuullota ja hauduta ölyssä kattilassa.

2. Lisää muut aineet paitsi tuorejuusto ja yrtti. Keitä miedolla lämmöllä ainakin puoli tuntia. Sekottele pohjasta välillä.

3. Soseuta halutessasi, lisää tuorejuusto ja yrtti.

TOMAATTI-LINSSIKEITTO

Valmistus edellisen ohjeen kaltaisesti näine lisäyksineen:
- muista huuhdella linssit ennen keittoon lisäämistä

- keittoajaksi riittää 20min

- soseuta halutessasi, rakenne tällöin jauhoisempi.

Voit maustaa keiton hieman reilulla kädellä eli laittaa 5 valkosipulin kynttä, mustapippuria himpan enemmän ja vaikka ripaus chilijauhetta.

Lihaton lokakuu - mustapapupihvit ja hampparibaari

Erilaiset pihvit ja pyörykät on monesta syystä käteviä: helppo tehdä iso satsi kerralla varsinkin uunissa paistaen, lisukkeiden avulla saa hyvin erilaisia aterioita ja yli jääneet on loistavia pakastettavia. Tässä yksi koko perheemme tykkäämä papupihviresepti, joka sopii monenlaiseen seuraan, esim. kasvispaistosten, uunijuuresten, lohkoperunoiden, riisin / speltin kanssa, hampurilaisen väliin ja perinteisimmillään vaikka muusin kaverina. Mustapapupihvit rakastavat erityisesti jugurttikastiketta (suola ja pippuri riittävät mausteeksi) ja kiva purutuntuma tulee auringonkukansiemenistä. 


(Pahoittelut vanhoista kuvista - tekniset ongelmat jatkuvat mutta lokakuu uhkaa loppua ja kasvisvinkkejä riittäisi vaikka kuinka..)

Eivät ne kovin mustia tällä kertaa olleet, väri tuppaa vaihtelemaan..

Mustapapupihvit (HS:n resepti)
4 isoa hampurilaisen väliin sopivaa pihviä, melko pieni annos

 
1 tlk  säilöttyjä mustapapuja
1      sipuli
4      valkosipulinkynttä
2 rkl  öljyä paistamiseen
1 dl   kaurahiutaleita
½ dl   auringonkukansiemeniä
½ dl   oliiviöljyä
1 rkl  soijakastiketta
½ tl   suolaa
1 tl   chilihiutaleita
½ tl   rouhittua mustapippuria
½ tl   paprikajauhetta
½ tl   juustokuminaa
¼ tl   jauhettua korianteria

1. Valuta ja huuhtele mustapavut. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. 
2. Kuullota sipulia pannulla öljyssä, lisää valkosipuli ja kuullota vielä hetki. Lisää tilkka vettä ja hauduttele pehmeäksi noin 5 minuuttia.
3. Mittaa kulhoon pavut, sipuliseos ja loput aineet. Aja tasaiseksi sauvasekoittimella tai käytä tehosekoitinta.
4. Pyörittele ja painele öljytyin käsin neljä mehevää pihviä uunipellille leivinpaperin päälle. Paista 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia. Halutessasi voit paistaa vielä pannulla tumman pinnan ennen tarjoilua.
 

 

 

Yllä olevassa kuvassa on esimerkki melkein vuoden takaisesta hampparibaarista , johon esim. nämä mustapapupihvit sopivat erinomaisesti.

Lihaton lokakuu - Bolognese soijasta

Tämä on ensimmäisiä ja siten ratkaisevakin soijarouhe-ruoka, jonka avulla tuote pääsi perheemme vakikäyttöön. Soijarouhe on yksi kätevimmistä nyhjää tyhjästä-päivien aineksista, koska sen kanssa sopivia raaka-aineitakin on yleensä aina kaapissa. Tämä resepti on juuri siitä syystä huippu: tarvitsee vain soijarouhetta, sipulia, pastaa, tomaattimurskaa ja mausteita. Lisäksi tämä ehdottomasti helposti omaksuttava kasvisruoka.



Bolognese con soija (reilu satsi)

4 dl   soijarouhetta
1      iso sipuli
1      valkosipulin kynsi
       öljyä 
1      kasvisliemikuutio
3-4 dl vettä

2 tlk  tomaattimurskaa
3 tl   paprikajauhetta
2 tl   oreganoa
2 tl   basilikaa
2 tl   (intiaani)sokeria
       suolaa
       mustapippuria myllystä
       ripaus chiliä
       (kermaa tai tuorejuustoa, jos kaapista löytyy)


1. Kuullota silputtua sipulia ja valkosipulia reilussa öljyssä (soijarouhe tarvitsee rasvaa), lisää soijarouhe ja paista hetki. Lisää kasvisliemikuutio ja vettä erissä. Anna kiehuskella, kunnes vesi on imeytynyt soijarouheeseen.
2. Lisää tomaattimurskat ja mausteet, hauduta vähintään 10 minuuttia. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa lisää.
3. Tarjoa täysjyväpastan, juustoraasteen, salaatin (ja ketsupin) kera.



ps. pahoittelut tauosta, kuvien lisääminen on jäissä mutta päätin nyt julkaista ilman kuvaa ja ehkä lisäillä, jahka pääsemme tekniikan kanssa väleihin.. 
 

Lihaton lokakuu - lätyt ja pannarit

Koulujen ja päiväkotien pinaattilättypäivät taitavat ovat edelleen tosi suosittuja. Samaa konseptia on kiitollista pyörittää kotosalla, joko lättyinä tai helpommin pannareina. 


Ruokaisat lätyt ja pannarithan ovat perinteisesti niitä pinaattisia. Tämän lisäksi porkkanaiset uppoavat hyvin ja lehtikaali - tuo superfood - menee ihan täysillä pinaatista, jos sanaa lehtikaali ei uskalla ääneen lausua. Lättyjen kyytipoikana perinteisesti puolukkahillo tai puolukka-omenasose sekä jotain vihreää ja tuoretta. Raejuusto on myös hyvä lisäke tuomaan lisää ruokaisuutta.


Pinaatti-, porkkana- tai lehtikaalilätyt
noin 30 pikkulättyä

3      munaa
6 dl   maitoa
2-3dl  jauhoja (vehnää ja/tai spelttiä, laitan osan täysjyvää)
1 tl   suolaa
1 rkl  öljyä

PORKKANALÄTTYIHIN 2-3 kpl porkkanaa raastettuna
PINAATTILÄTTYIHIN 1ps pakastepinaattia sulatettuna
LEHTIKAALILÄTTYIHIN noin 3dl lehtikaalisilppua.

1. Kuori ja raasta porkkana / sulata pakastepinaatti /silppua lehtikaali ilman lehtiruoteja pieneksi silpuksi.
2. Riko munien rakenne rikki, lisää puolet maidosta ja suola. Vatkaa jauhot hyvin sekaan, lisää loppu maito, öljy ja pinaatti/lehtikaali/porkkanaraaste.
3. Anna taikinan turvota jääkaapissa vähintään ½ tuntia.
4. Paista pienessä määrässä öljy-voiseosta lettupannulla.

Jokaiselle oma pino, niin ei tuu riitaa..

 
Pinaattipannari on perheemme klassikkoresepti. Pellillinen valmistuu iltasella seuraavaa päivää varten ja tällä on pelastettu monet ns. lentävät ruokailut kunkin aikataluun sopivaksi.

1 ps   pakastepinaattia
2      munaa
8 dl   maitoa
5 dl   jauhoja (vehnää ja / tai spelttiä, laitan osan täysjyvää)
1 tl   suolaa
2-3rkl sulatettua voita / margariinia

1. Sulata ja valuta pinaatti.
2. Sekoita kaikki taikinan ainekset keskenään.
3. Kaada leivinpaperille uunipellille ja paista 225 asteisessa uunissa noin 30min.

HUOM!! Jos uunipeltisi on kovin iso, voit tehdä 1½ kertaisen annoksen. 

Lihaton lokakuu - Uunijuureskavalkadi

Uunijuurekset ja -kasvikset menevät vähän samaan kastiin wokkien ja paistosten kanssa. Kurkataan jääkaapin alaosaan ja haalitaan 2-4 laatua sopivat määrät. Uunikasviksissakin saa käyttää mielikuvitusta. Tosin täytyy todeta, että perinteinen setti on uunijuureksissa kyllä aika voittamaton, mausteeksikaan ei oikeasti tarvita suolaa ja pippuria kummempaa. Tässä muutamia kännykän kuvavirrasta poimittuja uunijuures-settejä:

Suomisetti eli perinteiset uunijuurekset
- perunaa, porkkanaa, lanttua ja punajuurta
- öljyä, suolaa, pippuria myllystä
 

 Sitä sun tätä - kasvikset
- perunaa, parsakaalia, paprikaa
- oliiviöljyä, suolaa, pippuria, Välimeren tai Provencalen yrttisekoitusta

Pestomarinoidut kasvikset
- bataattia, punasipulia, kesäkurpitsaa, paprikaa ja parsakaalia
- öliiviöljyä, suolaa, pippuria. Pesto lisätään paistuneisiin kasviksiin, tarjotaan lämpimänä tai kylmänä pestossa muhittuaan muutaman tunnin.
- jos haluaa hifistellä, kasvikset voi kypsennellä kullekin parhaalla tavalla: parsakaali höyryttämällä, kesäkurpitsa-sipuli-paprika pannulla ja vain bataatti paahdettuna uunissa. Toki kaikki voi lykätä uuniinkin, mutta näin kypsyydet tuli perfect.

Valmistus
1. Kuori ja pilko ainekset reippaan kokoisiksi paloiksi. Perunaa ja porkkanaa ei tarvitse kuoria, perunaa ei edes kannata! Porkkana on makuasia..
2. Sujauta kasvikset muovipussiin (esim. kaupan vihannespussi), heitä perään suolaa, pippuria ja mahdolliset muut mausteet, pyörittele sekaisin.
3. Lisää pussiin öljyä muutama ruokalusikallinen riippuen kasvisten määrästä, pyörittele tasaisesti kasviksille.
4. Kypsennä 225 asteisessa uunissa 30-60 minuuttia. Eri kasvikset kypsyvät eri ajassa: esim. ylimmän kuvan juurekset vaativat tunnin ajan, keskikuvan kasvikset on lisäilty kyspymymisjärjestyksessä: perunat ensin yksin ainakin vartin verran, loppuajaksi paprikat ja parsakaali.

• Uunikasvikset ovat parhaimmillaan liha-, kala- ja kanaruokien sekä kasvispullien ja pihvien lisäkkeenä perunan/riisin/pastan sijaan.
• Jäljelle jääneet kasvikset maistuvat kylmänä lisäkkeenä.
• Jäljelle jääneet perinteiset uunijuurekset kietoutuvat muusiperunan kanssa juuresmuusiksi, vinkki täällä.

Lihaton lokakuu - Makaronilaatikko

Soijaa pukkaa.. Makaronilaatikon kasvisversioita on monenlaisia, mutta tämä versio uppoaa ongelmitta koko pöytäseurueelle ketsuppi kyytipoikanaan. Lyhyestä virsi kaunis ja katso mielestäni paras soijamakaronilaatikon ohje Pumpkin Jam -blogista.  Jutussa mielipiteitä myös soijarouheen käsittelystä, mutta itse olen joissain resepteissä saanut muutkin tavat toimimaan.

Arkimättöä, seuranaan nopsaan ryöpättyä pinaattia ja pikkutomaattejna.

Lihaton lokakuu - Lasagnehuijaus

Soijarouheesta valmistetut ruoat ovat kuuluisia siitä, että niillä pystyy huijaamaan paatuneimpiakin lihansöyjiä. Näin kävi vuosi sitten pahaa aavistamattomille vieraille. Tässä erinomainen, mehukas ja maukas lasagneresepti (Olga Temosen kirjasta Emäntänä Olga). 

Kyllä kelpas.

Soijalasagne

Punainen kastike

2      sipulia
1      valkosipulin kynsi
       reilusti oliiviöljyä
1½cm   pala tuoretta chiliä tai chilijauhetta
3 tl   paprikajauhetta
3 dl   tummaa soijarouhetta
2-3 dl vettä 
 
3 tl   kuivattua oreganoa
1 rkl  (intiaani)sokeria
2 tlk  tomaattimurskaa
1½     kasvisliemikuutiota

Valkokastike
8 dl   maitoa
150g   sulatejuustoa (esim. voimakas Koskenlaskija) 

       Täysjyvälasagnelevyjä 

1. Silppua sipulit, puhdista chilipalko siemenistä ja silppua pieneksi. 
2. Kuullota sipuleita hetki öljyssä, lisää chilisilppu ja paprikajauhe ja paista hetki että maut "irtoaa". Lisää kuiva soijarouhe ja paista hetki, lisää öljyä tarvittaessa. Lisää vettä parissa erässä siten, että vesi imeytyy kokonaan soijarouheeseen.
3. Lisää tomaattimurska ja loput mausteet, anna kastikkeen hautua 5-10 minuuttia.

4.Kaada maito paksupohjaiseen vuokaan, pilko sulatejuusto sekaan ja kuumenna kunnes juusto on sulanut.
5. Lado uunivuoan pohjalle molempia kastikkeita ja lasagnelevyjä niin, että viimeiseksi pinnalle jää reippaati kastikkeista. 
6. Paista 225 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. 


Vinkki!!
Kyseinen soijakastike sopii hyvin myös kesäkurpitsalasagneen, jota olen onnistuneesti valmistanut tällä reseptillä. Jauhelihakastike korvataan siis yllä olevalla soijaoruhekastikkeella, valkokastiketta ei kesäkurpitsalasagneen tarvita.